Ajankohtaista

14.11.2017

Kivu Bourbon – keskeltä Afrikkaa

Uskaltaisin väittää, että Ruandaa ei tunneta kovin hyvin Suomessa. Useimmat ovat kuulleet vuoden 1994 kansanmurhasta. Joku on nähnyt elokuvan Sumuisten vuorten gorillat.  Ruandan nykytilanteesta ei paljon tiedetä, korkeintaan kansanmurhaoikeudenkäyntien muodossa.

Ensimmäistä kertaa maahan saapuessa hämmästyttää siisteys ja vihreys. Kuulin etukäteen, että Kigali on Afrikan Singapore. Kun tulin paikan päälle, minulle kerrottiin, että Singaporesta on todella otettu mallia kaupungin suunnitteluun ja kunnossapitoon.

Singaporessa ovat purukumit kiellettyjä, Ruandassa ei puolestaan saa käyttää lainkaan muovipusseja. Kielto on ymmärrettävä, kun katsoo monien afrikkalaisten kaupunkien laitamille kertyviä muovipussikasoja.

Ruandan valttina palvelut

Ruanda on toisaalta myös hyvin riippuvainen avusta. Noin 40 prosenttia maan budjetista tulee kehitysyhteistyöstä.

Toisin kuin voisi kuvitella, apu on todella nostanut maan jaloilleen ja sillä on parannettu muun muassa infrastruktuuria ja koulutusta.

Avainsanoja ovat omistajuus ja hyvä hallinto. Transparency Internationalin korruptiomittauksessa Ruanda on vähiten korruptoituneita maita koko Afrikassa – ja ylipäänsä kun puhutaan kehittyvistä maista. Maailmanpankin Easy Doing Business -vertailussa Ruanda on Afrikan toiseksi paras. Ruandalaisuudesta on tulossa brändi. Kun ugandalainen kuluttaja vertailee kulutustavaroita, hän valitsee mieluiten ruandalaisen, koska siihen sisältyy lupaus luotettavuudesta ja korkeasta tasosta.

Maatalouden työllistävä vaikutus on  suuri, ja lähes joka neliömetri maassa on tehokkaan viljelyn piirissä. Potentiaaliset sektorit ovat nyt kaivannaisteollisuus ja turismi, erityisesti ekoturismi.

Myös palveluihin kohdistuu suuria odotuksia, sillä Kigalista suunnitellaan kansainvälistä konferenssikeskusta. Edellytykset ovat vähintäänkin hyvät: kaupunki on puhdas – ei roskan roskaa – turvallinen ja melko viihtyisä.

Eikä haittaa, vaikka meriyhteyttä ei ole, sillä palvelualan kilpailukyky ei ole tavaroiden liikkumisen armoilla.  Lentoyhteydet ovat hyvät, osin kiitos Rwandairin kattavien yhteyksien.

Mistä tekemistä turisteille?

Ruanda pääkaupunki Kigali on puhdas, turvallinen ja yleensä sopivan viileäkin.  Kaupunki on kuitenkin halliintokeskus. Kigalista voi olla vaikeaa löytää tekemistä turistille edes yhdeksi päiväksi tekemistä.

Gorillasafarin ja Kivujärven jälkeen Kigali tuntuu yksitoikkoiselta hallintokaupungilta. Kaupunki kaipaisi kansanmurhamuseon lisäksi myös muita nähtävyyksiä.

Miten olisi korkeatasoisen afrikkalaisen taiteen galleria? Se sopisi erinomaisesti konferenssimatkailijoidenkin ohjelmaan.

Maailman parasta kahvia

Kivujärven kahvin sanotaan olevan maailman parasta, eikä vähiten koska läheinen, vuonna 2002 puhjennut tulivuori puskee tuhkaa viljelysten päälle. Kun saapuu Gisenyihin juuri ennen kuin aurinko laskee Kivu-järveen voisi kuvitella olevansa paratiisissa

Luomutuotanto on tehty mahdollisimman houkuttelevaksi.  Suurin osa viljelyksistä on perheviljelmiä.

Järven rannalla neljän hehtaarin plantaasia pitävä Kigufin isäntä on toiveikas.  Laadukkaalle luomukahville on kysyntää Japania myöten; ainut ongelma on kalliit kuljetuskustannukset.

Jean kasvattaa kahvia järven rannalla olevalla mäellä, lannoittaa sitä tuhkan lisäksi omien lehmien lannalla ja pyrkii saamaan omaan vientirenkaaseensa mukaan kaikkein pienimpiä tuottajia, joiden omat rahkeet eivät riitä ulkomaan markkinoille pyrkimiseen.

Samaan aikaan Jeanilla on suunnitelmia ekoturismista. Hänellä on järven rannalla talo, mihin hän suunnittelee kahvilaa ulkomaisille turisteille ja tutustumista kahvinviljelyn saloihin.

Kivujärven syvyyksissä muhii metaanipommi

Vierellä olevan järven pohjassa muhii potentiaalinen räjähdyskatastrofi.

Kivujärven syvyyksiin, arviolta 300 metrin syvyyteen, on vuosituhansien saatossa kätkeytynyt vulkaanisen toiminnan ansiosta kymmeniä kuutiokilometrejä ihmiselle myrkyllistä hiilidioksidia ja helposti räjähtävää metaanikaasua. Tulivuoren purkaus tai maanjäristys voisi saada kaasut liikkeelle.

Metaania on pyritty hyödyntämään energian tuotantoon, viimeisimpänä amerikkalainen Contour-yritys, jossa käytetään myös suomalaista teknologiaa.

Kivussa voi joka tapauksessa uida, ellei pelkää erityisen paljon bilhartsia-sairautta. Metaanikaasu pysyttelee kaukana syvyyksissä eikä virtahepoja tai krokotiileja ole.

Melkein kuin missä tahansa – ja silti keskellä Afrikkaa.

Timbuktun takana tuo Ruanda kahvinsa suoraan Kigufin tilan isännältä Jean-Pierreltä.

31.3.2017

Helmipapu tiivistää kahvin maun

Kiehtovaa. Mutta silti niin todellista.

Kahvimarjan, tai oikeammin hedelmän, sisällä on tavallisesti kaksi puolipyöreää siementä eli kahvipapua. Kun siemeniä on ainoastaan yksi, sanotaan tätä helmipavuksi.

Suomen kielessä tämän erikoislaatuisen pavun hienous tulee hyvin esille: kun helmi ensinnä viittaa pavun pyöreään muotoon, sen voi samalla ajatella olevan erityinen aarre, helmi, kahvipapujen joukossa. Helmipapu nimittäin tiivistää kahvin aromin ja maun, siitä tulee vähän makeampaa, täyteläisempää, hienostuneempaakin kahvia.

Englannin kielellä papu tunnetaan kuitenkin nimellä peaberry. Ja onhan se myös herneen näköinen. Entäpä espanja: caracoli eli etana. Tämä pieni luonnon mutaatio koskee noin 5-15 prosenttia kahvipavuista, mikä on siis helmipapujen osuus kaikista kahvipavuista. Toistaiseksi on epäselvää, miksi osa pavuista on helmipapuja. Koska ne usein esiintyvät kahvipensaan oksien uloimmissa marjoissa, on arveltu, että aurinko ja tuuli vaikuttavat eri tavalla näihin marjoihin ja niihin tuleviin papuihin.

Aiemmin helmipavut saattoivat erilaisen muotonsa vuoksi tuottaa ongelmia paahtamisessa.

Paahtamistekniikan kehityttyä helmipavut on nykyään osaavan paahtajan mahdollista paahtaa paremminkin kuin normaalit pavut, pyöreä muoto auttaa saamaan tasaisemman lopputuloksen.

Sopivan paahtoasteen löytäminen vaatii kuitenkin paahtajalta taitoa ja enemmän huomiota kuin tavallisen pavun paahtaminen. Jos halutaan paahtaa ja tehdä kahvia pelkästään helmipavuista, ne pitää luonnollisesti ensin erotella muista pavuista. Käsityön osuus on suurempi, mikä osaltaan johtaa hieman korkeampaan hintaan. Siihen vaikuttaa toki myös helmipapujen harvinaisuus ja erinomaiseksi arvostettu maku ja tiivis aromi.

Helmipapuja löytyy kaikilta kahvialueilta. Ehkä maineikkaimpia helmipavuista tehtyjä kahveja ovat eräät havaijilaiset kahvit sekä ennen muuta Tansaniassa ja entistä enemmän myös Keniassa tehdyt helmipapukahvit.

Timbuktun takana myy osana Kenia-sarjaansa helmipapuja (peaberry) tummaksi paahdettuna. Kahvi on tuotu Suomeen yhteistyössä lahtelaisen Kahiwa-yrityksen kanssa.

Markku Rusanen

29.9.2016

Ettäkö tulevaisuuden ennustaminen mahdotonta? Ei suinkaan.

Millainen kahvinjuontikulttuuri meillä on kymmenen tai viidentoista vuoden kuluttua? Millaista aamukahvia juomme kun nyt vastasyntyneet pääsevät ylioppilaaksi? Suomessa juodaan kahvia eniten maailmassa, joten meidän kulutustottumuksilla voi olla oikeasti merkitystä.

Historia kuitenkin osoittaa, että kahvinjuontitottumukset muuttuvat hyvin hitaasti sekä meillä että muualla.  Alussa varsin pieni osa kuluttajista, arviolta muutama prosentti, toimii suunnannäyttäjinä (kutsuttakoon heitä vaikka nimellä champions). Mutta siirtyykö tämä lopulta valtavirtaan vai onko kyseessä  ohimenevä trendi?

Tulevaisuutta voi jossain määrin ennustaa ja siihen voi vaikuttaa olemalla itse mukana vahvistamassa trendiä. Yksittäisellä yrityksellä voi olla suuri merkitys muutoksien nopeuttamisessa. Varmaa on, että kiinnostus kahvin alkuperään kasvaa ja tämä tulee herättämään kiinnostusta Afrikkaa kohtaan laajemminkin, onhan se koko kahvin syntykoti ja samalla monien laadukkaiden kahvien tuotantoaluetta.

Pyrkimys yksilöllisyyteen kahvinjuonnissa, kahvien valinnassa ja koko kahvikokemuksessa korostuu tulevaisuudessa. Markettien edulliset kahvit säilyvät valikoimissa, eikä niiden asema ole uhattuna mutta asiakassegmentin muutos näkyy  tulevaisuudessa kaikkialla. Osittain haetaan paluuta vanhaan: kotona paahtaminen yleistyy, ja vihreiden papujen kauppa ja pienpaahtaminen tulee olemaan keskeinen osa suomalaista kahvikokemusta 2020-luvulla.

Kahviin liittyvät palvelut kuten cup tasting tulevat saamaan lisää asiakkaita ja niitä tuottavat yritykset lisääntyvät. Kahvia valmistetaan kasvavassa määrin myös kotimaisista raaka-aineista: aiempi korvike kuten voikukanjuuri nähdään nyt ekologisena, kotimaisena vaihtoehtona jossa ei ole kofeiinia.

Likipitäen jokaisella suomalaisella on jonkinlainen suhde kahviin, joten juoman avulla on mahdollista saada kuluttajat innostumaan myös laajemmin kahviin ja sen viljelyyn liittyvistä asioista kuten vastuullisuus, ympäristönäkökohdat ja ilmastonmuutoksen torjuminen. Koska kahvin viljely erityisesti Afrikassa on lähes puhtaasti käsityötä, työoloihin on kuluttajan näkökulmasta syytä kiinnittää huomiota.

Koska tulevaisuuden kahvilta edellyttään yksilöllisyyden lisäksi tiettyä tarinaa, voidaan sen kautta sitoa juomaan arvoa ja uutta yhteisöllisyyttä Afrikan kautta. Timbuktun takana  pyrkiin nimenomana tähän: tuotemerkki ammentaa aiheensa Afrikan moninaisuudesta, sen vanhoista korkeakulttuureista ja vanhoista etiketeistä.

Kyseessä on suoratuonti: kahvi ostetaan suoraan tiloilta tai paikallisilta edustajilta ilman välikäsiä ja tukkuja. Verkostoja rakennetaan myös Suomessa opiskelleiden  afrikkalaisten yrittäjien kautta. Tavoitteena on tukea myös kahviin liittyvää ekoturismia. Esimerkiksi Keniassa on erinomaiset mahdollisuudet luoda safareiden ja rantaloman yhteyteen kahviin liittyvää matkailua, missä paikallisten toimijoiden elinkeinomahdollisuudet olisivat keskiössä.